Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Hui!

maanantai 18. lokakuuta 2010

Hui!


Näin viime yönä unta, että olin vaaleanpunaisissa lateksihousuissa kirpputorilla, kun vihainen lukijani tuli repimään minua kädestä sivummalle. Hän vaati kovaan ääneen saada perusteluita sille, että miksi ostin Rebekalle mustan pinnasängyn. "Miksi juuri musta? Yritätkö olla erilainen kuin muut?" Minä menin ihan kipsiin ja ajattelin vain, että miksi minun pitikin pukeutua näihin hiostaviin lateksihousuihin juuri tänään.

Ja sitten heräsinkin.

Tuolla kommenttilaatikon puolella on aika hämmentävää luettavaa ja jännittäviä arvauksia minun parisuhteestani. Mielestäni siinä ei ole mitään ihmeellistä, että tulin ilman miestäni tänne pohjanmaalle. Viikon päästä hän köröttelee autolla perästä... Mutta, tiedättekö mitä? Kyllä me Rebekan kanssa pärjättäisiin kaksi viikkoa ilman Teppoa ja Miikaa, ikävä tulisi ihan varmasti, puolin jos toisin. Kohta äitiyslomani on lopussa, eikä minulla ole välttämättä jatkossa mahdollisuutta tulla näin pitkäksi aikaa tänne. Ja Joo, kyllä meilläkin on tietysti riitoja, mutta se tietääkseni kuuluu asiaan. Joku siellä ilmoittikin olevansa perhekeskeinen ihminen ja niin väitän minäkin olevani, todellakin! Enkä väitä, että erossa oleminen toimisi kaikilla :)

En pelkää myöntää, että tekstissäni on paljon kirjoitusvirheitä, enkä yritä salailla, että olen hömppä, äkkipikainen, temperamentinen ja ennen kaikkea tosi lapsellinen. Välillä minusta myös tuntuu, että miehenkikin on kaikkea edellä mainittua ja lisäksi paljon muutakin. Onneksi hän osaa myös olla huomaavainen, kohtelias, ystävällinen ja hellä. En missään nimessä usko, että siellä ruutujen takana on yhtään ainutta täydellistä ihmistä. Jos kuitenkin ärsytän ihan liikaa, suosittelen kokeilemaan hyväksi todettua vinkkiä, lakatkaa yksinkertaisesti lukemasta tätä blogia!



Jeba! Kohta me lähdetään ulkoilemaan.



Arkistojen kätköistä:

Älkää turhaan spekuloiko, täällä on kaikki hyvin.



Miika arvostaa varmaan, että saa nukkua yönsä, sillä hän menee melkein aina aamu viiteen töihin ja Rebekka saattaa herättää kymmeniä kertoja yössä.


Reipasta viikkoa kaikille!



ps. Ajatukseni katkesi ehkä tuhat kertaa tekstiä kirjoittaessani, koska vaihdoin tässä välissä parit vaipat, juotin maidot ja leikin junaleikkejä, toivottavasti ymmärsitte silti pointtini?





Tunnisteet: ,

36 kommenttia:

18. lokakuuta 2010 klo 1.27 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hei!
älä välitä kummallisista kommenteista, olet tosi hyvä ja kiva bloggaaja! Piristät minunkin päivääni ja tykkään todella paljon jutuistasi. tsemppiä!
t maarit

 
18. lokakuuta 2010 klo 1.36 , Blogger mizyéna kirjoitti...

No jopas oli kommenttaja alemmassa postauksesa. Älä välitä Maj vaan nauti täysillä perheesi kanssa viettämästäsi ajasta. Tuo on ihan normaalia eikä viesti mistään ongelmista todellakaan :))

Mullekkin tuli lähinnä mieleen, että miten riippuvaisia jotkut ovat puolisoistaan kun eivät pientä erossa oloa kestä tai eivät uskalla jättää puolisoa yksin.. ja sitten keksivät syyksi "että ollaan vain perhekeskeisempiä" :D

Ihanaa syyslomaa vanhempiesi luona. Olispa mahtavaa päästä sinne suomen luontoon kameran kanssa liikkumaan. Laita jotain ihania kuvia iloksemme :)

 
18. lokakuuta 2010 klo 1.55 , Blogger Kärty kirjoitti...

ihana rebekka :D mikähän näköhäiriö mullakin on, kun en nykyään saa kuvista aina selvää? hmm. ja raukka lateksihuousuissa, tulee mieleen frendien ross joka juuttui treffiseuran vessaan ku ei saanu housuja enää jalkaan. toivottavasti siellä teiän päässä pohjanmaata olis vähän vähempi tuota tuulta!

 
18. lokakuuta 2010 klo 2.09 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hihii, niitten "perhekeskeisten" äityliinien miehetkään ei sitten ikinä käy missään ilman vaimoa, koska ne ihan oikeasti on niin "perhekeskeisiä", ettei ne halua! Ne vaan tykkää olla kotona perheen kesken. Älä välitä noista, nauti siitä että olet vielä hetken vapaa hyppäämään vauveli kainalossa junaan koska huvittaa! :) Meillä tehdään välillä ihan ulkomaan reissuja ilman isiä... hui!

S <3

 
18. lokakuuta 2010 klo 2.11 , Blogger RUMBO kirjoitti...

Siis ihan oikeesti, mitä ihmiset ajattelee tietämättä ja tuntematta. Voisin ajatella että jos teidän välilä kaikki ois päin persettä niin tuskin ehkä blogin kirjoittaminen kiinnostaisi pätkän vertaa. Mä ainakin laamantuisin täysin ja blogi ois viimenen paikka minne mitään kirjoittaisin.

Kyllä minäkin menen miten huvittaa lasten kanssa kun kerran on siihen vielä mahdollisuus, kohta ei pääsekään. Joten kyllä se ukko kotona pärjää.

Nauttikaa ja toivottavasti työläinen saa nukkua yönsä.

 
18. lokakuuta 2010 klo 2.22 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

no voi höh! Luulen, että olen reilut viisi vuotta sua vanhempi ja musta meillä on aika samanlainen elämä. No, okey, näytät nuoremmalta :). Mutta siis idea on se, että et ainakaan ihan kauheen lapsellinen ole. Tai sitten mä olen tosi lapsellinen...

Jos mulla on aikaa, niin useinkin menen vanhempieni luokse lapsen ja kohta lapsien kanssa. Isovanhemmat näkee lapsen ja itse pääsee vähän pienemmällä vaivalla. Mieskin saa levätä, niin kuin kirjoitit. Kaikki voittaa!

Jatka vaan samaa kirjoittamista, välittämästä muista!

-Josefina

 
18. lokakuuta 2010 klo 2.28 , Blogger Ioanna kirjoitti...

Blogin ei tarvitse välttämättä olla edes supersuosittu niin ilkeilijöitä ja draaman kehittäjiä löytyy kyllä aina. Puhumattakaan silloin, jos blogilla on satoja tai tuhansia lukijoita.

En ole ennen kommentoinut sulle, mutta olen lueskellut blogiasi nyt varmaan pari kuukautta. Satuin juuri eilen lukemaan kommenttilaatikkoasi, ja ihan älyttömältä tuntuu, mistä kaikesta ihmiset keksivätkään sanomista.

Minusta vaikutat tosi onnelliselta, tasapainoiselta ja positiiviselta ihmiseltä. Erotut eduksesi täällä blogimaailmassa :) Siispä ihanaa lomaa sinne! Vanhempien luona on niin rentouttavaa käydä, kun harvoin pääsee. Tuo korostuu varmaan oman lapsen kanssa vielä potenssiin kymmenen. :) Ja yritä olla välittämättä ikävistä kommenteista vaikka se voikin olla välissä hankalaa.

 
18. lokakuuta 2010 klo 2.35 , Anonymous Emppis kirjoitti...

Tykkään blogistasi hirmu paljon. Kirjoitat monipuolisesti asioista ja kannustat meitä lukijoitakin! Odotan aina innolla uusia kuulumisia.

 
18. lokakuuta 2010 klo 2.37 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

No höh, minäkin useasti käyn vanhemmilla parin tunnin ajomatkan päässä ilman miestä. Toki haluan nähdä vanhempia, siskoa, ystäviä ja jos mies ei pääse mukaan töiden tai mudien menojen takia niin pärjään minä nyt yksinkin :D Kaukosuhteen ja inttileskeyden kokeneena viikon erossa olo ei tunnun edes missään :)

 
18. lokakuuta 2010 klo 2.37 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Voi hyvä luoja edellisen postauksen kommentteja -.-'pakko myöntää et nauroin vähän niille :'D vaikka ei sais :/
Mutta hei jatkaa samaa malliin ku ennenkin niin kaikki on hyvin!

 
18. lokakuuta 2010 klo 2.41 , Blogger Marika kirjoitti...

Ihanaa, kun sulla on mahdollisuus tuollaiseen äkkilähtöön ja irrottautumiseen siitä tavallisesta arjesta. Siitä kannattaakin ottaa kaikki irti!

Toivottavasti sulla on oikein rentouttavaa siellä. :)

 
18. lokakuuta 2010 klo 2.49 , Anonymous sirpy kirjoitti...

Heipsan Maj!

En pysty ymmärtämään edellisen postauksen joitakin kommentoijia. Mielestäni hyvä parisuhde ei tarkoita sitä, että täytyy olla 24/7 yhdessä. Päin vastoin, mielestäni hyvän suhteen tulee kestää se, jos toinen on esim. matkoilla. Ja sen jälkeen on todella ihanaa taas nähdä oma kulta ja nauttia yhteisistä hetkistä. Tällöin ei myöskään ala pitämään toista itsestäänselvyytenä, kun ihan koko aikaa olla yhdessä. :)

Mutta asiasta kukkaruukkuun, mistä olet ostanut nuo iiihanat Niken kengät? Näyttävät todella hyviltä, ja varmasti ovat mukavat jalassa. Itse metsästän hyviä ulkoilukenkiä ja tuon tapaiset olisivat täydelliset!

 
18. lokakuuta 2010 klo 2.53 , Anonymous E kirjoitti...

Kiva ja rehellinen postaus, arvostan! Pitäkää lippu korkealla, koko pieni perhe :)

 
18. lokakuuta 2010 klo 3.05 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Uskomattomia kommentteja kyllä, jännä just tuo perhekeskeisyys-kortti, kun toinen lähtee vanhempiensa luona käymään.. :D

Mutta nauttikaa täysillä lomasta, onhan se ihanaa kun taas viikon päästä näette Miikan ja Tepon. :)

Ja ihan mahtava tuo vika kuva, Repsua vissiin tosi paljon kiinnostaa porukoiden hempeilyt, ilmeestä päätellen. :D

 
18. lokakuuta 2010 klo 3.37 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

mä en oo koskaan lukenut ihmisten kommentteja mutta sun tästä postauksesta päätellen sulle tulee aika hassuja sellaisia. :) haluun vaan sanoa että älä välitä niistä. täällä on ihan normaalejakin lukioita joita kiinnostaa sun blogi joten jatka samaan malliin vaan!

 
18. lokakuuta 2010 klo 3.55 , Blogger K kirjoitti...

Sanon kuin tuossa ylhäällä, ei kannata välittää! Ole oma ihana itsesi ja nauti lomastasi Ykassa!

 
18. lokakuuta 2010 klo 4.05 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ei mulla ainakaan tullut pieneen mieleenkään, että parisuhteessa olisi ongelmia, jos ollaan kaksi viikkoa erossa. Me asumme ulkomailla ja siis kaukana sukulaisista. Teen pari kertaa vuodessa parin viikon reissun Suomeen lasten kanssa ilman miestä ja hyvin voi meidän parisuhde=). Ikävä tietenkin tulee, ennen kaikkea miehellä lapsia, mutta tätä tämä on, kun ollaan kaukana mummista ja vaarista, tädeistä ja serkuista jne..

 
18. lokakuuta 2010 klo 4.08 , Anonymous Katja kirjoitti...

Ihana kuva <3

 
18. lokakuuta 2010 klo 4.23 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Oikein!

Ei hitto tuota Rebekkaa tuossa kuvassa, miten voikin nukkuva lapsi olla nuin ihanan näköinen :D<3

 
18. lokakuuta 2010 klo 4.30 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mä en tajunnut katsoa edellisen postauksen kommenttiboksia ennen tätä postausta. Voin sanoa, että ei käynyt mielessäkään tollaiset spekulaatiot, mitä jotkut on herätelleet kommenttilootassa. Sehän on ihan sairasta puuhaa, jos mitään ei voi tehdä ilman toista osapuolta, ettei jotkut pellet ala epäillä, että suhteessa on ongelmia. Näillä epäilijöillä on itsellellään ongelmia itsensä kanssa, kun eivät voi elää normaalisti erillään kumppanista. Ei se nyt mitään eroa meinaa, jos ollaan hetki erossa toisistaan. Tarkoittaa vaan, että suhteessa on asiat loistavasti ja luottamus toimii, koska ei siinä toisessa tarvitse roikkua kuin mielipuoli.

Parasta oli eräillä sukulaisten 50-vuotissynttäreillä, jonne mieheni ei päässyt tulemaan. Sieltä tulee joku fiksu sukulainen kysymään, että minkäs takia mä oon yksin liikkeellä, ei kai me olla vaan erottu miehen kanssa. Rakastaako joku draamaa ja juoruja niin paljon, että heti ekana tulee mieleen eroasiat? Voisiko olla mitenkään vaikka niin, että mies matkustaa työnsä puolesta melko paljon, että herra saattaisi olla vaikka työmatkalla tuhansien kilometrien päässä? Mutta ei kai se voi olla mitenkään mahdollista... eikä kysymystä voi tietenkään pistää muotoon missä mies on, heti pitää kysyä pahimman kautta.

 
18. lokakuuta 2010 klo 4.46 , Blogger RubyWoo kirjoitti...

Ihanan suloinen kuva teidan perheesta <3
Mukavia hetkia yhdessa Rebekan kanssa kotikonnuilla :)

 
18. lokakuuta 2010 klo 4.48 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Se on terveen parisuhteen merkki, että voi olla myös toisesta erossa eikä koko ajan tarvitse tehdä kaikkea yhdessä, vaikka tietenkin sekin mukavaa on. Kuten joku jo aiemmin totesikin, elämme 2000-lukua ja parisuhteessa elävät reissailevat paljon yksin/kaveriporukassa ilman toista osapuolta, kyläilevät, tekevät omia juttujaan jne.

Itse olen kesäkuusta lähtien elänyt etäsuhdetta mieheni kanssa, hän muutti töiden perässä 200 km päähän ja itse menen perässä vasta myöhemmin. Kaikki on silti meillä erittäin hyvin, vaikka vaan vkonloppuisin ja lomilla nähdään:D

Mukavaa viikko Maj, blogiasi on aina kiva lukea!

 
18. lokakuuta 2010 klo 5.13 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Heippa! Huomasin että seuraat Strictly Styleä, kuten minäkin:). Oletko huomannut miten mukavia kommentteja hänellä aina on postauksissa, koska vain rekisteröityneet voivat kommentoida. Oletko itse miettinyt tuollaista. Luulen että säästyisit pahimmalta loanheitolta. Olen lukenut blogiasi pitkään, ja tykkään positiivisesta meiningistäsi. Olen itsekin äiti, ja nyt luen blogiasi vielä innostuneemmin, kun sinustakin on tullut äiti. Mukavaa syksyä! -Jenny

 
18. lokakuuta 2010 klo 6.06 , Blogger Anna kirjoitti...

Tosi ikävää että joudut kestämään tollasia kommentteja. Ja että näät niistä vielä painajaisiakin. Tää tuntuu vähän samanlaiselta meiningiltä kuin pikkukylissä - ämmät juoruaa päättömiä juttuja kylillä jostakin, jolla on asiat hyvin.

Viettäkää ihana ja rentouttava loma. Sanokoot muut mitä sanoo, mutta mä oon sitä mieltä, että erossaolo tekee vain hyvää suhteelle. Välillä kun toinen saattaa muodostua "itsestäänselvyydeksi" - erossa ollessa tajuaa aina kuinka paljon sitä toista kuitenkin tarvitsee ja ikävöi. Ja jälleennäkeminen on sen jälkeen niin ihanaa. :-)

 
18. lokakuuta 2010 klo 6.18 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Olet niin superherttainen! Musta on tervettä olla välillä erossa, ei parisuhde ole automaattisesti huono jos ei kärsi sairaalloisesta läheisriippuvuudesta :) Noin meilläkin tehdään!

 
18. lokakuuta 2010 klo 7.03 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Moikka,

pakko tulla tänne komppaamaan edellisiä kommenttejä, jatka vaan Maj samaan malliin, blogisi on ihana! En pysty ymmärtämään, miten jengi tulkitsee draamaa yhden reissun ja blogipostauksen perusteella. Ja jos sinä tai sun kirjoitukset ärsyttävät niin kuten itse sanoit, eihän tätä ole pakko lukea.
Ja mitä tulee tuohon kahteen viikkon poissa kotoa, eihän se nyt mikään pitkä aika ole, sun mies saa nukkua kunnolla ja mummmi nauttia lapsenlapsestaan. Itse olen onnellisesti naimisissa ja aion lähteä keväällä 2 kuukaudeksi reissuun, miksiköhän se tulkittaisiin, asumuseroksi? :D

Mukavaa maanantaita teille sinne! :)

-Kaisa

 
18. lokakuuta 2010 klo 7.20 , Blogger LauraIrina kirjoitti...

Komppaan edellisiä.
Aina varmaan löytyy niitä joiden mielestä siinä miten kirjoitat tai mitä kirjoitat tai mistä kirjoitat on jotain pielessä. Voi blogikyttääjien pientä maailmaa..

Vauvan kanssa reissaaminen on huippua, nauti ihmeessä nyt kun aikataulut on vielä joustavia ja on mahdollisuus mennä :)!

 
18. lokakuuta 2010 klo 7.33 , Anonymous Maria kirjoitti...

Heij, pakko nyt kommentoida vaikkei edeltäviin kommentteihin paljon lisättävää olekaan... Siispä: blogisi on tosi mainio ja on ihailtavaa ja ihanaa, että jaksat jakaa kuulumisia meidän lukijoiden kanssa, vaikka ihmisten reaktiot ovatkin joskus niin älyttömiä ettei vaan voi tajuta mistä semmoinen kumpuaa!

Olen seuraillut blogiasi jo jonkin aikaa, ja on piristävää lukea muidenkin vauvaperheiden arjesta yökukkumisineen... Ja kuvasikin ovat ihania, niinkuin tuo viimeinen :)

Kiitos!

 
18. lokakuuta 2010 klo 8.01 , Blogger Laura kirjoitti...

Koita kestää, tää on sun blogi ja saat kirjoitella miten haluat. Mä en oo vielä törmänny yhteenkään blogiin joka ois täysin kielioppivirheettömästi kirjoitettu.
Näin internetin maailmassa on hassua huomata että tuntemattomatkin voivat noin vain alkaa spekuloimaan.
Ja tekeehän se välillä hyvää olla erossa miehestään !

Hyvää syksyä =)

 
18. lokakuuta 2010 klo 9.49 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Älä välitä ikävistä kommenteista. Blogisi on todella kiva ja piristävä. :)

 
18. lokakuuta 2010 klo 11.07 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Loistava kirjoitus. Ihanan elämänmakuinen.
Hauskaa aikaa pohjanmaan lakeuksilla.

 
18. lokakuuta 2010 klo 12.13 , Blogger Heini kirjoitti...

Juku mikä uni!
Alkoi ihan naurattaa :)
Vietähän oikein mukavaa ja rentouttavaa aikaa siellä kotikonnuillasi!

 
18. lokakuuta 2010 klo 12.36 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Pidämme blogistasi erittäin paljon! Jatka samaan malliin :) Ja tosi kiva kun jaksat postailla niin usein. Rebe on tosi suloinen tyttö! :)

terkuin mama ja tyttö kohta 4kk

 
18. lokakuuta 2010 klo 13.20 , Blogger Ebeth kirjoitti...

Pelästyin ihan aluksi että kohta sieltä tulee "että kyllä tää mun blogi oli nyt tässä", mutte ei! Hienoa!! Blogisi on aivan ihana ja niin täynnä elämää ja tunnetta! Blogi todella piristää ja se aitous joka kuultaa läpi! Kaikkea hyvää teille ja erityisesti mukavaa lomaa!:)

 
18. lokakuuta 2010 klo 13.45 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Sä oot huippu ja sun blogi on niin kiva, että joka päivä täytyy käydä lukemassa. Ja mikä parasta, sun blogi erottuu mun mielestä joukosta, sillä blogeja on niin paljon jo, ja useat tuntuu olevan melko samanlaisia. Voi tosin johtua myös siitä, että tiedän sinut, koska samaa koulua on pohjoses käyty.
Muista Maj että ihmiset jotka kirjottelee tänne paskaa, on vain kateellisia. Koska tiedät varmaan itsekin, että sun elämääs vois kadehtia loputtomiin. Mutten ymmärrä kateellisia ihmisiä. Käyttäs sen energiansa millä kadehtii, niin vaikka sen oman elämänsä parantamiseen, ettei tartte toisten elämää kadehtia. Mun mielestä ilkeet kommentit ei oo mitään muuta kuin kateutta.
Jees, joten anna mennä ohi paskat kommentit ja jatka samaan malliin!
Mä ainaki pidän tästä sun blogista ihan sikana, vaikka muistanki hyvin sillon teininä kun olin ostanu uudesta keskustan paikallisesta urheiluliikkeestä älymageet uudet etniesin kengät ja liekö sä olit meinannu samanlaisia ja heitit vähän pitkää katsetta ja jotai mitälie -kommenttia niistä mun kengistä :D. Tää on jääny aina niin mun mieleen, että se huvittaa aina ja kerroimpa sen nyt sitten :D.

Pidä lippu korkeella, oot huippu! :)

/L

 
19. lokakuuta 2010 klo 0.00 , Blogger Terhie kirjoitti...

Maj :) Sinun elämäsi, sinun perheesi. Anonyymit jotka spekuloi kaikkea maan ja taivaan välillä, elävät elämää muiden kautta, esim. monien bloggaajien kommenttiboksit tämän syksyn aikana täyttyvät negatiivisuudesta tällä aikaa. Jostain ihmeen syystä, ihmisillä on tänä syksynä varsin paha olla, ja ovat hyvin kateellisia. Ja varsinkin hikipinko äidit, saavat jotain omaa mieli hyvää, kun pääsevät arvosteleen muita äitejä. Joten he äidit ja anonyymit jotka hakevat ratkaisuja sinun elämääsi, eivät ole edes sen arvoisia että kirjoitat erikseen ns. heitä varten selityksiä. Olet ihana äiti, perhe on sinulle myös erittäin tärkeä. Jonka jokainen lukiasi on varmasti ymmärtänyt heti alusta alkaen :)

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu