Jumppapäivä!
Aamulla oltiin jumppailemassa ja päivällä meillä oli kamuja kylässä. Iltapäivällä ajattelin tehdä teille vähän meikkipostausta, mutta toisin kävi...
Meikkikuvia on hiukan hankala ottaa vauva sylissä...
No, lasketaanpa vauva maahan ja yritetään uudelleen...
EN HALUA OLLA TÄÄLLÄ LATTIALLA YKSIN!
Suuri pettyys ja vielä suurempi poru.
"Okei, otetaan meikkikuvia joskus toiste"
Sitten vähän rauhotuttiin ja laskin vauvan taas omiin puuhiinsa lattaille. Ajattelin vaihtoehtoisesti napata jonkun kivan kuvan päivän asusta...
USKO JO EN HALUA OLLA TÄÄLLÄ,
OTA MINUT SYLIIN HETI PAIKALLA!
Joten pikakuva tästäkin tuli.
Ilta saattaa joskus tuntua vähän pitkältä kiukkuisen vauvelin kanssa kahden... Rebekka ei viihtynyt hetkeäkään lattialla tai omissa puuhissaan, mikä on yleensä aika harvinaista. Onneksi meillä on ihania ystäviä, joten pakkasin kamat ja me lähdettiin Janna-vauvaa ja mammaa moikkaamaan :)
Suloinen Janna :)
Heti muuttui Rebekalla ääni kellossa, uusia leluja, kaveri ja eri ympäristö. Koko ilta meni kuin siivillä, eipä tarvinut yhtään kiukuta, eikä itkeskellä. Jos mulle pitäis olla jostain kateellinen, niin olisin kyllä ehdottomasti näistä ihanista ystävistä... Kuten ennenkin olen sanonut, mulla on vaan parhaat kamut, vaikkapa, taitaa teilläkin olla ;)
Sulo-koira köllöttelee taustalla :D
Semmoinen oli meidän tiistai,
aika kiva päivä, siitä huolimatta, että..
a) Olin itse kiukkuinen aamulla, kun kaikki tuntui olevan hukassa.
b) Oltiin just saatu salaatit nenän alle, kun luultiin, että vauvat nukkuu, niin Rebekka heräsi ja ei muuta kuin, "kiitos otettais sittenkin mukaan"
c) Ne salaatit levis suojatielle.
d) Rebekka oli kotosalla kiukkuinen kuin mehiläinen.
:D
-M
lähettänyt Maj @ 11.34
22 kommenttia
22 kommenttia:
Ihana ihana ihana toi paitistunikamikälie. Mistä oot hommannu?
Tsemppiä!
Rebekalle on yhtäkkiä kasvanut hiuksia. :D
Niin ja onhan sulla näköjään ollut lyhyt tukka myös vuosi sitten. Itekin tekis mieli repiä tekotukka helvettiin. Oon niin kyllästynyt näiden hoitamiseen, haluisin olla pitkästä aikaa VAPAA. Olis ihanaa vaikka hypätä pää edellä mereen varomatta, että lisäkkeet irtoo tai menee takkuun tai mitä tahansa... Pelottaa vaan ihan hitosti, että missä kunnossa oma tukka on.
Niin ihana ja KAUNIS toi sun uusi tukka, hyvä valinta!!! :) Ja Rebekka on tietenkin aina yhtä söpis, jotenkin todella tutun näköisiä parkujuttuja ;D
Aivan ihku Repsu, kotona on tylsää, kylässä kivaa:D äitinsä tyttö!!!
Aivan ihana uus tukka sulla Maj. Sopii ku nenä päähän :) <3 Ja Rebekka ihana tietysti myös, kuten aina!
Suupielet alaspäin on täälläkin hyvin tuttu näky toisinaan. :) Suloinen tuo teiän tyty, märsäyksestä huolimatta. :D
Repsulla on tyttömäisesti homma hallussa ja äitin koulutus menossa ihan selvästi ;)
Hyvä kun sait helpomman illan ystävän luona ! :)
Paita on tosi kiva sulla !
sulla tosiaan on hyvä kun on mammakavereita joiden luo mennä, kun kotona vaan kiukutellaan. Itsekin niin toivoisin samaa, välillä kun nuo illat ovat yhtä kitinää jos vähänkin yritän itse tehdä jotain muuta. Eilen mun teki koko päivän kovasti mieli bloggailla, mutta jouduin odottamaan iltaan ja pojan nukahtamista ennen kuin se onnistui. Välillä näin.
Toi tukka on muuten aivan ihana. Sä oot joku luonnonlahjakkuus kun saat sun hiukset aina näyttämään niin hyvältä. Miten ihmeessä sait nuo ihanat kiharat/laineet tehtyä? multa ei tuo ikinä onnistu :(
http://kesaheinanelamaa.blogspot.com/
Heh, ihania noi ensimmäiset kiukkukuvat, ihan kun meillä :-D
Voi, teillä on nyt tuo vaihe, kun vain äidin syli kelpaa. Muistan sen liiankin hyvin.
Tällä hetkellä tuolla meidän kolmivuotiaalla on ihan samanlainen vaihe, paitsi että itkun sijasta tulee kamalaa huutoa ja kiukuttelua.
Koitahan jaksaa. Sitten kun Rebekka oppii kävelemään, se ei enää pysy sylissä millään. Näin kävi ainakin meillä.
Tsekkaappa mun blogista millaista menoa täällä on 2-vuotiaan riiviön kanssa ;D
Onpa Janna-neidillä upea tukka noin nuorena! Ihanat noi pallosukkikset Rebekalla.
Jaksuja kiukkuiltoihin!
Hei,
enpä ole koskaan ennen kommentoinut, mutta nyt piti kysyä, mistä Rebekan body on? Itsekin kotona kohta 5kk pojan kanssa ja nuo kuvat näyttivät niin tutuilta. Sun blogiasi on ihana lukea, piristää tätä kotiäidin arkea kummasti!
t.Minna
Hih, kiukkuisesta Rebekasta tuli kyllä ihan mieleen tämä oma pieni kiukkuilija täällä kotona. Meillä on nyt todellakin kiukkua ja sylittelyä riittänyt, kun Aino on tehnyt hampaita kuin sieniä sateella.
Ihana Rebekka ja niinkuin moni on jo kommentoinut, niin tosi kivat nuo laineet sun uudessa lyhkäisessä tukassa =).
Meilläkin on pikkuneiti (1v) hyvin itsenäinen normaalisti; konttailee ja tutkii kotia, eikä edes huomaa onko äiti lähellä vai ei. Joskus sitten on yllättäen niitä päiviä, kun haluaa olla kokoa ajan sylissä tai muuten vaan kömpiä ja möyrytä äidin päällä =). Itse olen TOSI kova halailemaan ja toivoisin, että neidillä olisi näitä läheisyys ja hellyyspäiviä enemmänkin. Mut ehkä pidemmän päälle mukavampaa ja neidille itselleenkin parempi, että osaa olla itsekseenkin =)
Aivan ihana toi alkupuolen kuvasarja! Kiitos aamuni piristämisestä! Tästä tuli hyvä mieli ja hymy huulille. :D
mummulta, pappalta ja oppolta rakkaat terkut. rebekkakin nauttis taalla lomakoteessa.
ihanaa lukea teidän arjesta, samaa tuntuu olevan niidenkin seinien sisällä kun täälläkin..tosin täällä vaan x 2...heh, miten luulet, että olisit pärjännyt maj, jos sinulla olisi rebekka x 2??? :D :D
olet ihanan pirteä!!! :) ja uusi tukka on tosi hyvä!
heidi
Ekaksi pitää sanoa, että todella kauniit hiukset! Ylimmässä kuvassa niin nätisti laitetut!
Muistan itsekin tuon vaiheen, kun tytär ei yhtään voinut olla yksin tai keksiä jotain tekemistä. Ajattelin tsempata ja sanoa, vaikkakin vähän kliseemäisesti, että kyllä se siitä! Mitä enemmän Rebekka kehittyy, sitä enemmän hän pystyy itse tekemään asioita ja iloitsemaan niistä.
Mukavaa päivänjatkoa!
Niin tutula kuulostaa teidän arki!
Oma poikani on 1-vuotias ja viihtyy superhyvin nyt ilman äidin syliä. Vähän liiankin hyvin! Kävelemään oppiminen teki pikkumiehen erittäin tyytyväiseksi. Ja äidin kiireiseksi! ;)
Mimmi: H&M:ltä se on:)
Anonyymi: No kipinkapin kampaajalle sit vaan, joskushan ne kuitenkin täytyy ottaa pois, nyt voi olla ehkä vielä enemmän omaa tukkaa jäljellä, mitä myöhemmin... ;) On sillä Repsulla aina ollut hiuksia, mutta ne näkyy kuvisssa vähän vaihtelevasti :D
Johanna: Kiva kuulla :) Jeba, Rebekka meni yhdeltä yöllä nukkumaan ja sama huuto-meininki jatkuu näköjään tänäänkin, ah... Kai ne on ne hampaat tai sit on vaan vähän huonompi viikko :/
Petu: Repsukkaa parhaimmillaan. Vai äitiinsä tullut ... Niin kai sitten :P
Riia: Tupla Thänks <3
Rilla: Tää itkeskely tai oikeastaan kiukuttelu on noussut tällä viikolla aivan uudella tasolle.. :D
Kat: Niinpä niin... ja hei kiitsa :)
Heidi: Raudalla saa tosi kätevästi ja helposti tehtyä kiharoita ja laineita, voin joskus opettaa täällä kuinka homma toimii :)
Heidi: Meillä tämä "kiukuttelu" on aika uus juttu...
Miia-Rebekka: No sitä odotellessa...
Suvi: Käyn kurkistelemassa seuraavaksi :)
Minna: Kiitos kommentistasi! Sape toi sen bodyn Rebekalle jenkeistä :)
Tuulia: Ehkä tämä on kans sitä hammaskiukuttelua...
Hope so...
Jaana: Niin onhan tämä vähän haastavaa, kun neiti ei viihdy hetkeäkään lattialla, mutta aikansa kutakin tosiaa, toivottavasti ensi viikolla viimeistään on jo eri meininki.
Tiinanen: Ihana kommentti <3
Mummu, pappa ja Oppo: Nauttikaa lomasta, Rebekalta ja muiltakin oikein paljon terveisiä sinnekin <3
Heidi: Sanotaanko näin, että ehkä olisin kuitenkin jotenkuten hengissä? :D Eipä siinä olisi kauheasti vaihtoehtoja, pakko siis pärjätä, vai mitä?? Haleja:)
kati: Niin, kyllä se tästä, näin mäkin vahvasti uskon :) kiitti tsempeistä ja samoin kans sinne:)
-Maj
Ihan loistava postaus, voi Repsua, kun elämä on niii-in epäreilua! :)
/Hanna
Voi pientä Rebekkaa! Mutta on kyllä suloinen tapaus :)
Bodyn alkuperä jo selvisikin, mutta mistä nuo ihanat Rebekan sukkikset ovat?
Voikaa hyvin, ihana lukea sun blogia!
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu