Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Askartelupajalla...

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Askartelupajalla...


Kiitos kaikille hiusasiaan kommentoineille, varasin perjantaiksi ajan Hair Art:iin Sinille, jännittää aikalailla. Perjantaina paljastuu, että mitä tälle mun päälle sitten tapahtuu, polkka vai siili? Vai siltä väliltä? Ihmeellistä olla jonkun muun kuin Sapen käsittelyssä! Sitä odotellessa... 

Mutta nyt hypätään vielä tähän päivään...



Pörröistä.



Selkeä asukuva?


 Hiukan selvempi, mutta sitäki hölmömpi ilme.




Posti toi pehmoisen paketin mummulta.




Me oltiin sovittu Viivin kanssa jo viikko sitten, että tänään askarrellaan isälle ja vaarille kortteja,
mutta eihän me voidakaan niitä täällä paljastaa... Askarreltiin kaksi tuntia ja oltiin tosi tyytyväisiä aikaansaannoksiin. Repsu askareteli kans omalla tyylillään, lähinnä silpomalla lehtiä...
Kun askartelut saatiin päätökseen, iltapalat suuhun ja hommat muutenkin kondikseen, niin päätettiin vähän huilia ja katsella muumeja. Onneks toi mummukin tuli vähän siivoilemaan meidän sotkuja avuksi.







Muumit on parhaita.


Meillä oli ihan mielettömän kiva päivä. Käytiin Viivin kanssa kaksin ostoksilla ja ruokakaupassakin. Ehdittiin vaikka mitä, hyvä me. 

MUTTA... Nyt mulla on itku kurkussa ja paska fiilis. Miten voin antaa maitoallergiselle lapselle jo toistamiseen puuroa, mikä sisältää maitojauhetta. Miten en tajunnnut lukea tuoteselostetta, mikä mua vaivaa...? Vipsun kanssa oltiin pikku kiireellä kaupassa ja napattiin nopeesti kaikkea, mutta silti...
Huokaus, Rebekalla nipistelee masusta ja se on ainoastaan mun vika. 



 Hiukan allapäin siis ollaan,

Maj


Tunnisteet: ,

15 kommenttia:

10. marraskuuta 2010 klo 12.26 , Blogger Jenni / Casa blanco kirjoitti...

Voi :(
Tiedän niin ton tunteen- niinkun varmaan kaikki maailman äidit. Kaikkea ei vaan voi ehtiä/muistaa tajuta, ei kukaan voi! Vaikka päässä takoo hirveä syyllisyys, sellaista vain sattuu- älä huoli!
Äläkä kohtuuttomasti itseäs syyllistä, vahinkohan se oli.
Et tiedäkään kuinka itseäni soimasin ja vihasin kun pari päivää sitten ekaa kertaa vahingossa litistin 1 vuotiaani sormet oven väliin- aina olen tosi tarkkaan katsonut ennen ja jälkeen oven aukomisen/sulkemisen, ja nyt se kiireessä jäi huomaamatta- voi sitä porun määrää, itse jatkoin vielä illallakin vaikka lapsi oli rauhoittunut jo aikapäiviä sitten!

Tsemppiä!

 
10. marraskuuta 2010 klo 12.27 , Blogger -R- kirjoitti...

virheitä sattuu kaikille <3

 
10. marraskuuta 2010 klo 12.29 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Ihana postaus!

Ja älä liikaa moiti itseäsi maitojauhevirheestä, kaikille sattuu mokia ja nyt ei ollut kuitenkaan niin supervakavasta kyse, huomenna Rebekka on taas täysin kunnossa!

Jaksamista :)

 
10. marraskuuta 2010 klo 14.05 , Blogger Laura H kirjoitti...

Kyllä se pikkuinen siitä vielä! Ei vahingoille voi mitään ja niistähän sitä oppii. Älä syyllistä itseäsi kovin paljoa :)

 
10. marraskuuta 2010 klo 21.58 , Blogger Heidi kirjoitti...

Voi maj! älä syyllistä itseäsi! Olet hyvä äiti!
mäkin olen useasti unohtanut asioita väsyneenä ja poitsu on kärsinyt mun huolimattomuudesta :( Eiköhän sitä satu meille kaikille, kun jopa mullekkin sattuu (mä olen meinaan ehkä maailman huolellisin ihminen..tai siis olin ennen lasta)!

Ihania kuvia ja ihanaa kun näytät tulevan toimeen todella hyvin viivin kanssa :D:D

 
10. marraskuuta 2010 klo 22.02 , Blogger Kati kirjoitti...

Et ole tosiaankaan ainut! Sama on tapahtunut mullekin kun on tullut allergisia vieraita, kaupan kiireessä tuoteselosteen luku ei aina ole sitä parhainta...Kyllä se siitä!

 
10. marraskuuta 2010 klo 23.22 , Blogger Kartysa kirjoitti...

voii katoin että sulla oli pinkit leggarit kun rebekka oli siinä edessä :D

äläkä ole surullinen, virheitä sattuu kaikille. koko lapsi on niin uusi asia, ettei kaikkea vaan yksinkertaisesti voi muistaa! :)
esimerkiksi rakas isoäitini joka on muuten erittäin muistavainen, ei vielä melkein 20 vuoden jälkeen muista että oon laktoosi-intolerantikko. eli et ole pahasta päästä ;)

 
10. marraskuuta 2010 klo 23.23 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Älä soimaa itseäsi liikaa tuollaisesta, virheitä sattuu ja ne on tärkeä osa elämää. Onneksi ei masukipua "pahempaa" päässyt tapahtumaan, ja onneksi pienten lasten maitoallergioilla on tapana asettua. Ja jos ei ota asettuakseen niin aina on olemassa siedätyshoito, itsekkin olin 16 vuotta maidolle allerginen ja nyt aamupalaleipäni päällä on tuorejuustoa. :) Lisätietoa mm. täältä: http://www.mehilainen.fi/maitoallergian-siedätyshoito

Jaksamisia tähän pimeänpuoleiseen talveen, Julia

 
10. marraskuuta 2010 klo 23.50 , Blogger Minna kirjoitti...

Hei, kun olet käynyt tuolla HairArtissa, voisitko millään vinkata täällä hinta-arviota käynnillesi. Mun tarttis löytää täältä tampereelta uus luottokampaaja kun edellinen menetti paikkansa... :)


Niin ja kuule, tekevälle sattuu, älä syytä itseäsi liikaa :)

 
11. marraskuuta 2010 klo 0.30 , Blogger ONIA kirjoitti...

Kuten monet muutkin kommentoineet: tiedän tunteen! Aina ei vaan muista tai tajua kaikkea. Äitiyteen taitaa olla iskostunut lähes pysyvä syyllisyydentunne jostain..

Meidän pojalla epäillään ruoka-allergiaa, ja olen nyt mm. maidottomalla dieetillä. Eilen illalla kuitenkin popsin surutta karkkipussin mukana suklaanameja, ja tajusin mokani vasta jälkeenpäin. Inhottavaa! :(

 
11. marraskuuta 2010 klo 2.50 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Mine, käyn itekin Hairartissa, ja pitkiin hiuksiin (n.10cm olkapäiden alle) yhdellä värillä värjäys, ja ihan latvat pois -tyyppinen leikkaus yhteensä n. 100e.

 
11. marraskuuta 2010 klo 3.43 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Moikka!Mistä toi ihana valkoinen "kirstu" on????

 
11. marraskuuta 2010 klo 7.36 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Teidän tytöt on kyllä söpöt!

Semmoinen kysymys, teitko kiharat ghd ja käytitkö Body Booster? Joskus mainitsit... Kiitos.

-MT-

 
11. marraskuuta 2010 klo 9.37 , Blogger Laura kirjoitti...

Virheitä sattuu :) Elä ota sitä niin vakavasti. Oot varmasti parhain äiti Rebekalle. :) JA oot muutenki aika ihana.

 
12. marraskuuta 2010 klo 7.23 , Blogger sannis kirjoitti...

Vahinkoja sattuu ja voihan sen ottaa siltäkin kannalta, että vahinkoaltistus on aina myös siedätystä. Toki lapsen oireilu aina kurjalta tuntuu! Kuvaa uusista hiuksista odottaen:
sannis

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu